Konfirmaatio

Rippikoulun päätteeksi vietettävä konfirmaatio merkitsee vahvistamista. Konfirmaatiossa Jumalan ajatellaan vahvistavan konfirmoitavien kasteen, kun seurakunta rukoilee heidän puolestaan ja konfirmoitavat siunataan apostolisella siunauksella. 

Saatuaan rippikoulussa opetusta kirkon elämästä ja uskosta konfirmoitava tunnustautuu Jeesuksen opetuslapseksi yhtyen samaan uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat kastetilaisuudessa.

Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaatio on edellytyksenä myös sille, että hän voi toimia kummina ja voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin saavutettuaan äänioikeuden edellytyksenä olevan 18 vuoden iän.

Konfirmoitavien tulee olla kastettuja kirkon jäseniä, jotka ovat saaneet opetusta rippikoulussa. Jos nuorta ei ole kastettu, on syytä sopia rippikoulun aikana, missä vaiheessa kaste olisi ajankohtainen. Nuori voi osallistua yhteiseen konfirmaatioon rippikouluryhmänsä kanssa, kunhan hänet kastetaan ennen sitä.

Vieremällä konfirmaatio on kirkossa jumalanpalveluksen yhteydessä sunnuntaiaamuna klo 10 konfirmaatiomessuna. Konfirmoitavat puetaan valkoisiin pukuihin eli alboihin. Ne muistuttavat kasteen armosta. Alba on kastetun juhlapuku, pyhyyden ja puhtauden vertauskuva.

Kummien rooli

Kutsun saatuaan kummi voi osallistua kummilapsensa siunaamiseen konfirmaatiossa alttarikaiteen äärellä. On luonnollista, että myös konfirmaatiossa kummi osallistuu siunaamiseen, sillä kummin tehtävä on toimia vanhempien tukena lapsen tai nuoren kristillisessä kasvatuksessa.

Konfirmaatiojuhla

Kirkossa vietetyn konfirmaation jälkeen vietetään yleensä rippijuhlaa sukulaisten ja ystävien kanssa. Juhlavieraita kutsuttaessakin kummit ovat kunniavieraita. Juhlan keskelläkin on hyvä muistaa konfirmaation kristillinen sisältö. Pyydettäessä rippikoulun opettajat ja isoiset käyvät tervehtimässä konfirmoituja ja heidän läheisiään kotona.

Konfirmaatiosta saa lisätietoja kirkon verkkosivuilta www.evl.fi.