Seurakunnan tiedot

Vieremän seurakunta
Kirkkotie 1
74200 Vieremä

Puh./faksi (017) 714 504
tai 0400 714 554

LASKUTUSOSOITE:

Kirkon palvelukeskus

Vieremän seurakunta

++3143++

Pl 378

00026 Basware

 

Ei mahdollisuutta pankkikorttimaksuun.

 

Kirkkoherranvirasto avoinna: ma, ti, ke klo 9-12 sekä to ja pe klo 12-15. Puh. 0400-714554.

Jouluoratorio 2014

Projektikuoron ensimmäinen haaste on toteuttaa Johann Sebastian Bachin Jouluoratoria vuoden 2014 jouluna. Tälle sivulle olen koonnut tietoa tästä projektista.

 

Opiskeluaikani opinnäytetöistä voi saada pientä alkutietoa Johann Sebastian Bachista ja hänen elämänvaiheista sekä barokkilaulusta.

Pedagogilinjan opinnäytetyö Mestarin jäljillä käsittelee suppeasti barokkilaulua

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/35452/Toni%20Timlin.pdf?sequence=1

 ja Kirkkomusiikkilinjan opinnäytetyö kertoo Bachin Johannes-passion esittämisestä pienen seurakunnan voimin.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32428/Lopullinen%20oppari%20toni.pdf?sequence=1

 

 

JOULUORATORIO BWV 248 on Johann Sebastian Bachin (1685-1750) säveltämä teos neljälle solistille, kuorolle, orkesterille ja uruille. Siihen kuuluu kuusi kantaattia. Niistä kolme ensimmäistä on omistettu varsinaiselle jouluaiheelle ja muut kertovat uuden vuoden ja loppiaisen tapahtumista, Itämaan tietäjistä ja Jeesus-lapsen temppelissä käynnistä. Sävellysten luonne on pikemmin liturginen kuin konserttikäyttöön tarkoitettu, sillä Bach oli aikonut ne esitettäväksi kunakin juhlapäivänä erikseen eikä yhtenä kokonaisuutena, kuten nykyisin tehdään.

Jouluoratorio on mainio esimerkki Bachin tyylistä käyttää uutta teosta suunnitellessa hyväkseen jo aikaisemmin säveltämiään. Teoksen "vapaissa" osissa, jotka eivät pohjaudu suoraan Raamatun teksteihin, Bach käytti kohtia sävellyksistä, jotka hän oli luonut ollessaan Leipzigin Collegium Musicumin johtajana ja jotka alkuaan oli tilattu jonkin ruhtinaan syntymäpäivään tms. tilaisuutta varten.

Koraalien joukossa on mm. tunnettu joulusävelmä Enkeli taivaan (Von Himmel hoch), jonka sanat kuitenkin ovat toiset, sekä melodia O Haupt voll Blut und Wunden (Pääs' verin helmitty), Matteus-passion tärkein koraali. (Elmgren-Heinonen, 1959, 531.)

 

 

Oratorio syntyi messun rinnalle 1500-luvulla, kun kirkollisen liturgian ulkopuolella alettiin säveltää vokaaliteoksia hengellisiin teksteihin. Kertovat ja draamalliset tekstit kiinnostivat säveltäjiä, ja tästä kiinnostuksesta syntyi oopperan lisäksi sen hengellinen "sisar", oratorio. Italiassa syntyi vuonna 1551 Filippo Nerin toiminnan tuloksena yhteisö nimeltä Congrecazione dei preti del'Oratio (rukoussalin pappien liitto). Sen ei-liturgisissa hartaustilaisuuksissa esitettiin dialogimuotoisia vokaaliteoksia, jotka havainnollistivat hengellisiä aiheita.

1600-luvun jälkipuoliskolla syntyi ensimmäiset oratorioiksi nimetyt teokset, joiden musiikillinen materiaali liikkui resitatiivin ja aarian välimaastossa. Kertojana saattoi olla solisti, solistiryhmä tai kuoro. Tunnetuin tuon ajan oratoriosäveltäjä oli italialainen Giacomo Carissimi (1605-1674), jonka Jefta-oratoriota on esitetty Suomessakin. Carissimin muut 15 oratoriota, pääosin latinankielisiin Vanhan testamentin teksteihin sävellettyjä, ovat sen sijaan unohtuneet. Jeftan merkitys oratorion kehitykselle oli suuri. Kuorolla oli tärkeä osuus, erityisesti kuusiääninen loppukuoro Plorate, filii Israel on oratorion historiassa ensimmäisiä tiettyä tunnetta, tässä tapauksessa valitusta, ilmaisevia jaksoja. Georg Friedrich Händel (1685-1759) ihastui Jeftaan ja lainasi siitä osia muun muassa teoksiinsa Samson (Simson) ja Alexander's Feast (oodi Pyhän Cecilian kunniaksi). Säestyksenä Carissimi käytti yksinomaan urkuja.

Saksassa oratorio kehittyi samoihin aikoihin pohjanaan Raamatun musiikilliset esitykset. Oratorion sijasta käytettiin usein nimitystä 'historia', ja tekstiä esitettiin liturgisesti resitoiden. Historioiden aihepiiri liikkui lähinnä joulun ja pääsiäisen tapahtumissa. Ensimmäiset merkittävät historia-oratoriot sävelsi Heinrich Schütz (1585-1672), joka puki joulu- ja pääsiäiskertomuksiensa jotkin vuorosanat solistiseen aariamuotoon ja ennakoi näin oratorion kehitystä. Schütz otti myös soittimet rikkaalla tavalla mukaan. Schützin laajimpiin teoksiin kuuluu hautajaismusiikki Musikalische exequien vuodelta 1636. Konsertoivista ja motettityylisistä kuoro-osista koostuva teos on omalla sarallaan Requiemin esi-isä.

Johann Sebastian Bachin nimiim on kirjattu muutamia oratorioita, kuten Jouluoratorio, mutta käytännössä ne ovat laajoja kantaatteja, joissa evankelista vie raamatuntekstiä eteenpäin.

Oratorion ja passion välinen raja on vuosisatojen kuluessa vaihdellut. Passiot on monesti pidetty oratorion alamuotona. Molemmissa kuvataan henkilöä tai tapahtumaa kuoron, solistien ja orkesterin tai soittimien voimin. (Murto, 2004, 218)

 

 

 
     Tulosta sivu tulosta sivu
Suurenna tekstiä Oletustekstikoko Pienennä tekstiä