Alttariseinä ja kirkkosali
Pyhä kolminaisuus
Kolmiyhteinen Jumala
Kristus
Pyhä Henki
Vaaka ja lilja sekä vaaka ja miekka
Käärme ja pääkallo, ympärillään orjantappurakruunu
Kruunu ja seppele
Saarnatuolin paikka puhuttelee
Alttari
Alttarikaide
Krusifiksi kirkkosalin keskipisteenä
Liekehtivä sydän
Tähti ja ristikuvio
Kahdeksankulmaiset alttarikaide, kattokruunut ja kellohuone
Päätössanat
Pyhä Kolminaisuus
Ison Katekismuksen mukaan uskontunnustus julistaa evankeliumia kolmiyhteisen Jumalan rakkaudesta: ”Isä antaa meille koko luomakunnan, Kristus koko työnsä ja Pyhä Henki kaikki lahjansa.”
Kolmiyhteinen Jumala
Kolmio kuvaa Jumalan kolmiyhteyttä. Jumala on yksi ja hän on Luoja, Lunastaja ja Pyhä Henki. On siis yksi jumalalallinen olemus ja kolme persoonaa. Jumala näkee kaiken. Hän on kaikki tietävä, kaikki näkevä ja kaikkialla läsnä oleva. Silmä kolmion sisällä kuvaa juuri sitä, että Jumala näkee kaiken. Mikään ei ole hänelle salattua. Ps. 139. Sädehtivä kolmio kuvaa Jumalan kirkkautta. Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle, sen kuudennen luvun jakeessa 16 sanotaan: ”Hän yksin on kuolematon, hän asuu valossa, jota ei voi lähestyä. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä. Hänen on kunnia ja ikuinen valta. Aamen.”
Kristus
Jumalan toista persoonaa kuvaa Kristus-monogrammi. Se muodostuu kreikankielisten aakkosten X (Khii) = K ja P (Rhoo) = R eli Kristus-nimen kahdesta ensimmäisestä kirjaimesta, jotka on kirjoitettu päällekkäin. Kansanomaisesti puhutaankin ”peeäxästä”. Kristusmonogrammi on kehystetty ympyrällä. Ympyrä maailmankaikkeuden symbolina muistuttaa siitä, että Kristus hallitsee koko maailmankaikkeutta. Ap.t. 4:12 kuuluu seuraavasti: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.” Linnut Kristuksen lähellä kuvaavat kristittyjä. Myös kirkon 100 v. juhlassa käyttöön siunattu kastepuu ja siihen kiinnitettävät valkoiset linnut kuvaavat kasteen kautta Kristukseen liitettyjä uusia seurakunnan jäseniä.
Kyyhkynen kuvaa Pyhää Henkeä. Jeesus meni Jordan-virralle Johanneksen kastettavaksi. ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.” Matt. 3:16.
Pyhä Henki synnytti seurakunnan ensimmäisenä helluntaina. Ap.t 2:3. Hän paljastaa synnin ja auttaa turvautumaan Kristukseen.
Pyhän hengen hedelmiä on yhdeksän. ”Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki.” Gal. 5:22-23.
Tähkäpää, viinirypäleterttu ja linnut
Joh. 6:51. ”Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää.”
Joh. 6:54. ”Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet.”
Jumalan rakkaus välittyy kristityn elämään ehtoollisen kautta. Näitä kuvaavat viljantähkä ja rypäleterttu. Näihin kuviin on myös maalattu valkoisia lintuja. Linnut kuvaavat kristittyjä, jotka Kristus itse ruokkii ehtoollisella. Näin tapahtuu jokaisessa messussa.
Vaaka ja lilja sekä vaaka ja miekka
Alemmaksi tultaessa kohti saarnatuolin kumpaakin laitaa katse löytää vaa´an kuvat. Molemmissa kuvissa on sama raamatun jae.
Ilm. 6:5. ”Kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin kolmannen olennon sanovan: ”Tule!” Siinä samassa näin mustan hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli kädessään vaaka.”
Vaaka kuvassa osoittaa seuraavaan jakeeseen, joka kertoo tilanteesta enemmän. Ilm. 6:6 kuvaa peruselintarvikkeiden hinnan nousua elintarvikepulan keskellä, mutta ei välttämättä kerro suoranaisesta nälänhädästä: ”Minä kuulin äänen, joka tuntui tulevan noiden neljän olennon keskeltä, ja se sanoi: ”Mittaa vehnää denaarilla, ohraa kolme mittaa. Öljyyn ja viiniin älä koske.” Sota ja rajoitteet vaikuttivat sen, että yhden päivän palkalla sai ostettua enää yhden ihmisen päivän tarpeen vehnää tai vastaavasti kolmelle ihmiselle annokset ohraa.
Puutteellista oli elämä silloinkin, kun Vieremän kirkkoa rakennettiin. Vuoden 1918 tapahtumat olivat vielä tuoreessa muistissa. Espanjantauti raivosi vuosina 1918–1920. Se tappoi Suomessa arviolta 20 000 ihmistä. Kirkon rakennushirsistä erotettiin nilaa leivän jatkeeksi.
Kirkkosalista alttarille päin katsottaessa kuvakaaren oikealle puolelle on kuvattu vaa´an keskelle kaksiteräinen miekka ja vasemmalla puolella vaa´an keskellä on lilja.
Lilja kuvaa puhtautta ja viattomuutta.
Miekka ja lilja yhdessä kuvaavat Jumalan sanaa lakina ja evankeliumina.
”Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili.” Hebr. 4:12-13.
Käärme ja pääkallo, ympärillään orjantappurakruunu
Käärme kuvaa kiusaajaa. Sille on maalattu omena suuhun. Aihe on saatu syntiinlankeemuskertomuksesta 1. Moos 3. Pääkallo on kuoleman vertauskuva. Ne ovat vertauskuvia pahan vallasta, synnin ja kuoleman todellisuudesta ja iankaikkisesta erosta Jumalasta. Niitä ympäröi orjantappurakruunu, joka muistuttaa Jeesuksen kärsimyksistä meidän syntiemme tähden. Kristitty kokee pahan vallan karvaasti omassa elämässään. Yksin Jumala kykenee voittamaan pahan ja päästämään sen orjuudesta. Jumalan valta on saatanan valtaa suurempi.
Room. 6:23 ”Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”
Synti on olemukseltaan Jumalasta irtautumista. Raamatun mukaan kaikki synnin seuraukset sisältyvät kuoleman käsitteeseen. Elämä on Jumalasta.
Kruunu ja seppele
Ilm. 2:10 ”Älä yhtään pelkää sitä, mitä joudut kärsimään. Saatana on sulkeva muutamia teistä vankeuteen, jotta teitä koeteltaisiin, ja te joudutte ahdinkoon kymmeneksi päiväksi. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän.”
Ovatpa elämän realiteetit kuinka vaikeat tahansa, kaiken ahdingon takana on kuitenkin kristittyjen uskoa koetteleva Saatana. Kristittyjä rohkaistaan pysymään lujina ja olemaan luopumatta uskosta. Vaikeuksien keskellä seurakunta tietää, että Kristus on lopullinen voittaja. Sitä kannustetaan kestämään koettelemuksissa muistuttamalla lopussa odottavasta palkinnosta.
Kruunu ja seppele ovat iankaikkisen elämän vertauskuvia. Seppeleen pyöreä muoto kuvaa ikuisuutta. Seppele mainitaan myös Ilm. 3:11 ”Minä tulen pian. Pidä kiinni siitä mitä sinulla on, ettei kukaan vie voitonseppelettäsi.”
2. Tim. 4:8 ”Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään.”
Saarnatuolin paikka puhuttelee
Suomessa on vain seitsemän kirkkoa, joissa saarnatuoli on sijoitettu alttarin yläpuolelle, alttarin ja alttariseinän väliin. Saarnaaja on kuin luentosalin kateederilla. Tällöin myös ylhäällä lehtereillä olevat seurakuntalaiset kuulevat ja näkevät papin paremmin kuin jos pappi saarnaisi lukupulpetista oikealta alhaalta. Näin ollen hän on itseasiassa lähempänä seurakuntalaisia.
Saarnaaja on myös puhuttelevalla paikalla: toisella puolellaan kuvat käärmeestä ja pääkallosta, toisella kuvat kunnian kruunusta ja voiton seppeleestä. Toteuttaessaan seurakunnan tehtävää pappi välittää ilosanomaa Kristuksesta.
Alttari
Ehtoollisessa Kristus lahjoittaa itsensä, ruumiinsa ja verensä, kristitylle, ollen itse todellisesti läsnä leivässä ja viinissä. Tämä on näkyvä sana, jonka kristitty saa vastaanottaa syömällä ja juomalla. Saarna puolestaan on näkymätöntä sanaa, kuultavaksi tarkoitettua. Puhuttu sana, ehtoollinen ja kaste ovat kaikki saman arvoisia. Alttari on seurakunnan ruokapöytä, josta saadaan hengellinen ruoka ja juoma. Alttari on siis hyvin keskeinen paikka kirkossa. Alttari kuvaa kolmiyhteisen Jumalan läsnäoloa seurakuntansa keskellä. Alttari on rukouksen paikka. Seurakunnalla ei ole tuotavana Jumalalle muuta kuin puutteensa, mutta se uskaltaa antaa ne yhä uudelleen hänelle. Ja kun hän ottaa ne vastaan, seurakunnan rukous muuttuu kiitokseksi ja ylistykseksi.
Alttarikaide
Alttarikaiteella suojellaan alttarin pyhyyttä. Alttarikaiteelle polvistutaan rukoilemaan ja vastaanottamaan Herran pyhä ehtoollinen. Alttarikaide on puoliympyrä. Sille polvistuu ajallinen, vielä matkaa tekevä, kilvoitteleva seurakunta. Alttarikaiteen ajatellaan jatkuvan alttariseinän toisella puolella muodostaen kokoympyrän. Näkymättömissä olevalle alttarikaiteen puoliskolle voidaan hengellisessä mielessä ajatella, että sille samoin kokoontuu jo perille päässyt seurakunta taivaalliselle juhla-aterialle. Tämä voidaan tulkita vertauskuvana seurakunnan yhteydestä, jota kuolema ei voi rikkoa. Näin korostuu ehtoollinen yli kuoleman rajan ulottuvana toivon ja yhteyden ateriana.
Krusifiksi kirkkosalin keskipisteenä
Oberammergausta tilattu ristiinnaulitun kuva saatiin paikalleen jouluksi 1927. Sen valitsi rovasti Aale Sariola ja tilauksen suoritti tekstiilitaiteilija Hanna Loimiranta. Se esittää kärsivää Kristusta. Huomio kohdistuu hänen tuskiinsa. Pää on painunut alas. Kädet kohoavat ylöspäin. Jalat on naulittu toisiinsa kiinni. Muistamme Hänen viimeiset sanansa ristiltä: ”… Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?”. Vähän myöhemmin: ”… Jeesus huusi kovalla äänellä ja antoi henkensä.” Mark. 15:34,37.
Liekehtivä sydän
Saarnatuolin molemmin puolin sijaitsevat viisihaaraiset kynttilänjalat ja punainen liekehtivä sydän. Liekehtivä sydän on Jumalaan kohdistuvan rakkauden vertauskuva. Luukas kertoo evankeliumissaan 24:13-35, kuinka ylösnoussut ilmestyi Emmauksen tien murheellisille kulkijoille ja selitti heille juurta jaksain Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu. Kun Hän sitten majapaikassa aterioi heidän kanssaan, hän otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen heille. Silloin he tunsivat hänet ja sanoivat toisilleen: ”Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?”
Usko koskettaa koko ihmistä. Se kertoo ihmisen suuntautumisesta. Viisihaaraisen kynttelikön kynttilät palavat Jumalan läsnäolo sydämissä. Tämä tuo mieleen valvomisen teeman, kertomuksen kymmenestä morsiusneidosta. Matt. 25:1-13. Entä, jos alttarin ja saarnatuolin oikealla puolella olevat kynttilät palaisivat loppuun eikä niitä vaihdettaisi; kun taas vasemmalla puolella olevista kynttilöistä huolehdittaisiin niin, ettei tuli kynttelikössä sammu. Ottivathan viisaat morsiusneidot mukaansa myös öljyastian, eikä tuli päässyt sammumaan heidän lampuissaan.
Tähti ja ristikuvio
Kirkossa on lukuisia rombi -kuvioita eli vinoneliöitä. Vinoneliössä voi nähdä tyylitellyn tähden. Se tuo mieleen joulun kirkkaan tähden. Matt. 2:1-12. Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Luuk. 2:1-20. Se ilmoittaa Jumalan tulleen ihmiseksi, kaltaiseksemme. Jumala lähestyi ihmiskuntaa Pojassaan. Tähtikuvio kiertää lehterien koko yläreunan. Lehtereiden alareuna on puolestaan koristeltu ympyröin, joiden sisällä on risti, tällä kertaa ylösnousemusristi. Ympyrä maailmankaikkeuden symbolina muistuttaa siitä, että Kristus hallitsee koko maailmankaikkeutta. Ylösnoussut Kristus on läsnä ja tuo turvaa kristityn ja seurakunnan elämään kaiken inhimillisen elämä keskelle.
Kahdeksankulmaiset alttarikaide, kattokruunut ja kellohuone
Kahdeksan on tärkeä symboliluku, sillä se on ylösnousemuksen päivän symboli. Se viittaa epäsuorasti seitsenpäiväiseen viikkoomme ja sen rajat rikkovaan, ikään kuin ajan kahleista vapautuvaan kahdeksanteen päivään, Kristuksen toiseen tulemiseen, ylösnousemukseen ja uudestisyntymiseen. Kristillisessä kasteessa taivas ja maa hetkeksi yhtyvät. Varhaisten kastekappelien pohjakaava olikin useimmiten aina kahdeksankulmio. Kaste myös lupasi ylösnousemuksen mahdollisuuden. Kahdeksankulmio kuvaa maailmankaikkeuden täydellisyyttä ja tasapainoa. Ilm. 22:16 ”Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä ole Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.” Kirkas aamutähti on kahdeksankulmaisena Kristuksen vertauskuva ja samalla kahdeksankulmio on ikuisuuden sekä täydellisyyden vertauskuva. Kirkon kahdeksankulmaiset kattokruunut ovat saaneet alta päin katsottuna tähtikuvion sisäänsä. Sama on myös kirkontornin kahdeksankulmaisen kellohuoneen sanoma. Kahdeksan kerrannaisena kirkon suuri kuusitoistakulmainen värilasi-ikkuna viestittää myös näistä samoista merkityksistä.
Päätössanat
Vieremän kirkon alttariseinällä samaan kuvaan mahtuu sekä pyhyys että pahuus, iankaikkisuuden ja ylösnousemuksen valo sekä ajallinen kärsimys synnin, sairauden ja kuolema tähden. Evankeliumin ilosanoman välittävät sana ja sakramentit. Ne tuovat elämään Jumalan anteeksiannon, uudestaan alkamisen ilon ja vastuullisen toimeliaisuuden Pyhän Hengen synnyttäessä seurakunnassaan jatkuvasti iloa, rakkautta ja kärsivällisyyttä.
Kristillisen elämän syvyys ja rikkaus on ehtymätön aarre. Tätä tutkimusretkeä kirkon vertauskuviin voisi vielä jatkaa kertomalla kirkon värityksestä, papin liturgisista eleistä, vaatteista ja niiden väreistä, kirkkotekstiileistä, esineistä, kukista, kirkkovuodesta, jumalanpalvelusjärjestyksestä, kasteen, konfirmaation, avioliittoon vihkimisen ja ruumiin siunaamisen merkityksestä, rukoushetkistä, virkaan vihkimisistä ja asettamisista, eri sunnuntaiden teemoista, virsistä, kirkkomusiikista sekä seurakuntalaisten osallistumismahdollisuuksista messun yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen.
Jukka Koivusalo
kirkkoherra, rovasti
