Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kirkko rakennuksena
Kirkonmäki
Kirkot on useasti rakennettu korkealle mäelle tai vuorelle. Kirkonmäen korkeampi kohta Vieremän kylän eteläpäässä vertautuu meidän oloissamme vuoreen. Vuori on ilmoituksen paikka. Mooses sai kymmenen käskyä Siinain vuorella. 2. Moos. 34:32. Rukoukseen vetäytyminen esiintyy monessa kohdassa Raamatussa. Mk. 1:35; 6:31-32; 14:32-42. Jeesuksen kirkastuminen tapahtui vuorella (Mk. 9:2-8). Pietari, Jaakob ja Johannes näkivät siellä Jeesuksen jumalallisen puolen, joka enteili jo ylösnousemusta. 2.Piet. 1:16-18.
Kirkko
Raamattu vertaa Jumalaa aurinkoon. Alttari on yleensä kirkon itäpäässä auringon nousun suunnassa. Auringon valo on kaiken elämän edellytys. Auringon nousun suuntaan rukoilemisella kuvataan kääntymistä Jumalan puoleen. Vieremänkin kirkko on rakennettu itä-länsisuunnassa. Pohjaratkaisultaan se on ns. pitkäkirkko (pohjoispuolen seurakuntasalia ja sakastia lukuun ottamatta). Alttari on idänpuolella ja pääovi lännessä. Ovelta alttarille johtaa keskikäytävä ja pylväät, joiden väliin jäävää aluetta kutsutaan laivaksi. Päälaiva ja keskikäytävä kuvaavat kristityn ja koko seurakunnan maanpäällistä vaellusta. Kristityn vaellus alkaa kasteesta ja suuntautuu kohti kaikkein pyhintä eli alttaria, Jumalan läsnäolon paikkaa, Jumalan taivaallista valtaistuinta. Tässä ajassa matkaa tehden Kristus ravitsee seurakuntaansa sanalla ja sakramenteilla. Seurakunta odottaa myös Kristuksen toisen tulemisen päivää, jota Raamattu kuvaa väkevästi: Sillä niin kuin salama leimahtaa idässä ja valaiseen taivaan länteen asti, niin on oleva Ihmisen Pojan tulo (Matt.24:27). Hautausmaa on sijoitettu kirkon itäpuolelle. Tämä kertoo siitä, että Kristus tullessaan herättää kuolleet haudoistaan toivomme mukaan iankaikkiseen elämään kanssaan. Vainajat pyritään hautaamaan niin, että ylösnousemuksessa, he ovat kasvot itään päin, kohti Kristusta.
Halukkaat voivat tarkemmin tutkia Israelin kansan erämaavaelluksen aikaisia liitonarkun ja pyhäkköteltan sekä Jerusalemin temppelin rinnakkaisuuksia kristilliseen kirkkoarkkitehtuuriin ja symboliikkaan sekä niiden viittauksiin itseensä Kristukseen ja kristittyjen rakentumista Häneen. Mainittakoon tässä yhteydessä, että pyhäkköteltassa, 4. Moos. 8:2, ja Jerusalemin temppelirakennuksen osassa, jota nimitettiin pyhäksi, oli käytössä seitsenhaarainen lampunjalka. Myös Vieremän kirkon koristuksiin kuuluu seitsemän kynttiläinen kynttilänjalka, vaikka se onkin vain harvoin käytössä. Luku seitsemän kuvaa Jumalan täydellisyyttä. Se on Raamatussa yleinen. Ilmestyskirjassakin se esiintyy yli 50 kertaa. Jesajan kirjan luku 11 jae 2 puhuu seitsemästä Pyhän Hengen lahjasta: ”Hänen ylleen laskeutuu Herran henki, viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki”. Kun piispa on jumalanpalveluksessa läsnä, sytytetään tiettyinä juhlapyhinä seitsemän kynttilää, joista seitsemättä voidaan pitää nk. piispankynttilänä. Seurakunta rukoilee tällöin, että sen kaitsija tulisi sitä tervehtimään Jumalan täydellinen siunaus mukanaan kuin myös, että hän täydellisesti julistaisi sille Jumalan sanaa. Room. 15:29, Kol. 1:25.
Risti kirkon tornissa
Risti kirkon katolla erottaa sen rakennuksena kaikista muista rakennuksista ja kertoo, että täällä kokoontuu ristiinnaulittuun ja ylösnousseeseen Kristukseen uskova ja häntä palvova seurakunta. Ristissä on kuvattuna aurinko, joka muistuttaa kirkon suurta värilasi-ikkunaa, johon myöskin on kuvattu risti. Ulkopuolen julkisivu hautausmaalle päin omaa värilasi-ikkunan yläpuolella suurikokoisen ristin, siinäkin näkyy tämä yksityiskohta: aurinko.