Historiaa

Iisalmen seurakunnan I kappalaisen asuinpaikaksi Kyrönniemi määrättiin 1688, mutta jo pari vuosikymmentä aikaisemmin on maininta Kyrönniemestä kappalaisen virkatalona. Näin Kyrönniemen pappila on vanhin Pohjois-Savossa.

Pappila on rakennettu karoliinisen ajan tyylin mukaisesti. Kyrönniemen pappilassa ehti asua 15 kappalaista, kunnes vuonna 1921 Vieremän seurakunta itsenäistyi ja Kyrönniemestä tuli kirkkoherran pappila aina vuoteen 1954 asti.

Tunnetuin Kyrönniemen asukas on Juhani Aho, joka asui niemessä 1876 -1883. Tuolloin Ahon isä Theodor Brofeldt toimi Iisalmen seurakunnan kappalaisena. Samoihin aikoihin myös kirjailija Kauppis-Heikki oli renkinä pappilassa.
 

Toiminta tänään

Kyrönniemi kunnostettiin ja rakennettiin nykyiseen muotoonsa 1980-1990 lukujen vaihteessa. Pappila kunnostettiin, navetta muutettiin kauniiksi kappeliksi, jonka kaikissa ikkunoissa on lasimaalaus, vanha väentupa uusittiin ja rakennettiin kokonaan uusi väentupa majoittumista varten.

Kyrönniemi on tänään mielenkiintoinen yläsavolainen matkailukohde niin kulttuurisen antinsa kuin luonnonkauneuden vuoksi. Samalla se on hieno osoitus talkoohengen voimasta. Noin 900 seurakuntalaista lahjoitti aikaansa ja varojaan Kyrönniemen kunnostamiseen.

Kyrönniemi on oiva perhejuhlien pitopaikka. Kappeliin mahtuu noin 80 henkeä viettämään vihkiäisiä, ristiäisiä, hartaus- ja esimerkiksi avioliiton vuosipäivän siunaamishetkiä. Tarjoilun ja muun ohjelman voi järjestää joko pappilassa tai väentuvassa.

Kyrönniemen yksi keskeinen toimintamuoto on hilajsiuuden viljely. Kesällä 2024 se toimii Hiljaisen rukouksen luostariyhteisö Via Silentiin kotina.

Leiripaikkana Kyrönniemi on erinomainen. Rippikoululuokka on hyvä tila myös kokousten pitoon.
200 paikkainen tapahtuma-areena palvelee myös kesäisin perhe- ja yritysjuhlien pitopaikkana.