Ristiäiset 


Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan yhteyteen ja merkitään väestörekisteriin. Tämän tulee tapahtua viivytyksettä, usein suositellaan ajaksi kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
Kaste voidaan toimittaa perheen itse valitsemassa paikassa; kodissa, isovanhempien luona tai seurakunnan tiloissa. Kasteen voi sopia seurakuntatoimistossa tai ottaa yhteyttä pappiin suoraan. Pappi tapaa yleensä perheen ennen kastetta sopiakseen yksityiskohdista.

Joskus nuori haluaa rippikouluun, vaikka häntä ei ole lapsena kastettu. Hän voi osallistua rippikouluopetukseen, mutta hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt alle 18-vuotias voi tulla kastetuksi ja liittyä kirkkoon vanhempiensa luvalla.


Kummit


Kastettavalla tulee olla kummeina vähintään yksi ev. lut. kirkon konfirmoitua jäsentä. Lisäksi kummina voi olla myös muuhun ev.lut. kirkon kastekäytännön hyväksymään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö. Ellei kahta kummia ole kastetilaisuudessa itse läsnä, tarvitaan kaksi todistajaa. Lapsen vanhemmat eivät voi olla todistajina. Todistajan tulee olla vähintään 15 vuotta täyttänyt.
 

Kummina oleminen ei ole velvollisuus, vaan mahdollisuus, joka annetaan kastettavan läheiselle ihmiselle. Kummi saa erityisoikeuden luoda ihmissuhteen, joka rikastuttaa molempia. Ennen kaikkea kummi on esirukoilija, joka kantaa kastettua Jumalan puoleen pyytäen: "Jeesus! Johdata, siunaa ja varjele".


 
Kasteen merkitys


Kaste perustuu Raamatun sanaan. Jeesus on itse lähettänyt kirkon kastamaan: "Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa." (Matt. 28: 19)

Kaste on usein tulkittu nimenantotilaisuudeksi, vaikka se pohjimmiltaan on seurakunnan yhteyteen liittäminen. Monasti kastejuhlassa omaiset odottavat kuulevansa, minkä nimen vanhemmat ovat lapselleen valinneet ja näin on kasteesta tullut nimenantojuhlan luonteinen.


 
Hätäkaste


Jos vastasyntynyt on hyvin heikko ja jopa kuolemanvaarassa, kuka tahansa luterilaisen kirkon jäsen voi toimittaa hätäkasteen. Tästä on ilmoitettava seurakunnan kirkkoherranvirastoon ensi tilassa. Jos hätäkasteen saanut selviytyy, on papin suoritettava myöhemmin kasteen vahvistaminen.

 
Lapsen nimen antaminen


Sukunimi


Jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi, tulee se lapsenkin sukunimeksi. Jos vanhemmilla on eri sukunimet, voi lapsi saada kumman tahansa sukunimen. Samojen vanhempien lapsilla on kuitenkin oltava keskenään sama sukunimi. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa, lapsi voi saada isän sukunimen vasta kun isyyden tunnustaminen on virallisesti hyväksytty.

 

Etunimi


Nimilain mukaan lapselle saa antaa korkeintaan neljä etunimeä. Laki antaa muutoinkin ohjeita nimivalinnasta. Jos vanhemmat suunnittelevat erikoisempaa nimeä, on hyvä keskustella kastavan papin kanssa etukäteen.


Kasteen jälkeen


Kasteesta ilmoitetaan kotiseurakunnan jumalanpalveluksessa sunnuntaina kello 10 viikon kuluttua kasteesta sekä seuraavan viikon lehdissä, elleivät vanhemmat toisin halua.

Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan yhteyteen. Kristillinen kasvatus on vanhempien ja kummien tehtävä, mutta myös seurakunta haluaa pitää yhteyttä uuteen jäseneensä.

Seurakunta järjestää  perhekerhoa pikkulapsiperheille. 

 

Ristiäisistä saat lisää tietoa kirkon verkkosivuilta.